Yleiset stressin tyypit

Jokaisella on stressiä elämässä. Sitä on minulla ja samoin sinulla. Kuitenkin me reagoimme siihen stressiin eri tavoin, vaikka tilanne tai jopa tapahtuma olisivat samanlaiset. 

Tunnettu liikejohdon konsultti tohtori Karl Albrecht, joka on edelläkävijä liikemiehille tarkoitettujen stressinhallinnan koulutusten kehittämisessä, määritteli vuonna 1979 ilmestyneessä kirjassa "Stress and the Manager" neljä stressin tyyppiä. 

Stressin tyypit

1. Aikastressi

Aikastressiä koetaan silloin, kun murehditaan kaikesta, joka liittyy aikaan. Se on silloin, kun murehditaan, ettei ole riittävästi aikaa tai että aika loppuu tai että aika valuu käsistämme. Hyvin usein tämä stressi liittyy määräaikaan ja siihen, että jotakin pitää ehtiä tehdä ennen sitä määräaikaa. Ja jos ei ehdi, niin silloin tapahtuu jotain kauheaa.

2. Ennakoiva stressi

Ennakoivaa stressiä tunnetaan yleisesti "murehtimisena". Se on ahdistusta tulevasta tapahtumasta, ja riippuen henkilöstä se voi tapahtua jopa viikkoja tai kuukausia ennen varsinaista tapahtumaa (esim. loma tai häät). Ihan kuin mielessä olisi vain kaikki ne jutut, jotka voivat mennä huonosti. Ja vaikka me tiedostaisimme, että näin ilmeisesti ei tapahdu ja että sellainen murehtiminen on täysin tarpeetonta, niin se pelko kuitenkin jää.

3. Tilannekohtainen stressi

Tilannekohtaista stressiä esiintyy tilanteissa, jotka ovat epämiellyttäviä, uhkaavia ja jotka eivät ainakaan osittain ole henkilön hallinnassa. Sellaista stressiä voi esiintyä usein työtapaamisissa tai konferensseissa, missä osallistujien välillä on ristiriitaa. Mikä kiinnostavaa, stressaavan henkilön ei tarvitse edes olla yksi konfliktin osapuolista. Hän saattaa olla vain paikan päällä seuraamassa tuota konfliktitilannetta. Usein sellaiset tilanteet koetaan jopa vaarallisina. 

4. Kohtaava stressi

Kohtaavan stressin stressitekijä on toinen henkilö, eikä ole väliä, onko hän ystävällinen vai uhkaava. Meillä kaikilla on hetkiä, jolloin haluamme olla toisten henkilöiden kanssa. Ja sitten on myös hetkiä (vaikka ne voivat olla hyvinkin lyhyitä), jolloin tarvitsemme yksityisyyttä ja eristäytymistä. Ja kun sen tietyn henkilön sosiaalisen kanssakäymisen kumulatiivinen mukavuusalue on ylitetty, tarvitaan juuri tuota eristyneisyyttä. Paljon riippuu siitä, onko se henkilö sosiaalinen vai syrjäänvetäytyvä. Hyvin paljon riippuu myös ammatista. On ammatteja, joissa työskennellään pääasiassa yksinäisyydessä, ja on myös ammatteja, joissa täytyy koko ajan kohdata muita henkilöitä, ja usein ne kohtaamiset voivat olla jopa epämiellyttäviä ja mahdollisesti myös arvaamattomia. 

Stressioireet ja niiden hallinta

Vaikka stressityypit ovat yleisiä, niiden vaikutukset voivat vaihdella merkittävästi yksilöstä toiseen. Toisilla stressi näkyy fyysisinä oireina, kuten lihasjännityksenä, päänsärkynä, vatsavaivoina tai univaikeuksina. Toisilla se taas voi olla enemmän henkistä ja ilmetä esimerkiksi ärtyisyytenä, alakuloisuutena tai keskittymisvaikeuksina. Lue lisää stressin oireista blogiartikkelista "Stressin oireet: Kuinka tunnistaa ja hallita stressiä". Stressioireiden ymmärtäminen on keskeistä, jotta niihin voi löytää sopivia hallintakeinoja.

Tunnista omat stressin merkit

Ensimmäinen askel stressin hallinnassa on oppia tunnistamaan omat reaktionsa.

• Kuuntele kehoasi: Kiinnitä huomiota fyysisiin merkkeihin, kuten sydämen sykkeen kiihtymiseen, lihasjännitykseen tai vatsaoireisiin.
• Huomioi mielentilasi: Tuntuuko mielesi ylikuormittuneelta tai levottomalta? Onko olosi ärtynyt tai alakuloinen?

Päiväkirjan pitäminen voi olla tehokas työkalu stressinhallinnassa. Tavoitteena ei ole syventyä analysoimaan tunteita tai tilanteita, vaan keskittyä siihen, miten voit käytännöllisesti edetä ja luoda parempia mahdollisuuksia itsellesi.

Kokeile seuraavia keinoja:

Käytä kysymyksiä, jotka avaavat uusia näkökulmia 

Kysy itseltäsi päiväkirjaa kirjoittaessasi esimerkiksi:

• "Millaisia valintoja voisin tehdä, jotka helpottaisivat tätä tilannetta?"
• "Mitä tarvitsen juuri nyt, jotta voin keventää kuormitusta?" 

Näiden avoimien kysymysten avulla voit ohjata ajatuksiasi ratkaisuihin ja mahdollisuuksiin pelkän ongelmien pohdinnan sijaan.

Mikä toi sinulle iloa?

Stressaavissakin tilanteissa voit kirjata ylös asioita, jotka tuovat sinulle iloa tai kiitollisuuden tunnetta. Esimerkiksi:

• "Mikä tässä päivässä oli helppoa?"
• "Mikä tässä päivässä sujui hyvin?"
• "Mitä asioita elämässäni arvostan tällä hetkellä?" 

Tämä voi auttaa tuomaan tasapainoa ajatteluun.

Lue myös tämä blogipostaus.

Kokeile stressin lievitystekniikoita

Stressin vaikutusten hallintaan on olemassa monia keinoja, ja niiden tehokkuus voi riippua yksilöstä. Tässä vinkkejä stressinhallinnantekniikoista:

• Hengitysharjoitukset: Syvä hengittäminen voi rauhoittaa autonomista hermostoa. Kokeile esimerkiksi 4-7-8-tekniikkaa, jossa hengität syvään sisään neljän sekunnin ajan, pidätät hengitystä seitsemän sekuntia ja hengität ulos kahdeksan sekunnin ajan. Lue lisää blogipostauksesta "Hengitys kuin rentoutusharjoitus". Lue lisää tästä linkistä.
• Mindfulness ja meditaatio: Harjoitukset, jotka keskittyvät nykyhetkessä elämiseen, voivat auttaa vähentämään stressin tuntemuksia. Tästä linkistä löydät rentouttavan hypnoosiäänitteen.
• Liikunta: Säännöllinen liikunta, kuten kävely, jooga tai tanssi, voi auttaa vapauttamaan stressihormoneja ja tuomaan keholle rentoutuneemman olotilan.
• Luonnossa oleilu: Metsässä tai veden äärellä vietetty aika voi alentaa stressitasoja ja edistää hyvinvointia.

Pienet rauhoittumisen hetket

Jopa pienet hetket voivat auttaa katkaisemaan stressin kierteen:

• Juo hitaasti kupillinen lempiteetä ja anna itsellesi hetki rauhoittua kiireiden keskellä.
• Kuuntele rauhoittavaa musiikkia tai äänimaisemia, kuten sateen ropinaa, ja anna mielen levätä.
• Tee yksinkertaisia rentoutumisharjoituksia, esimerkiksi jännitä ja rentouta lihaksia vuorotellen, jotta keho ja mieli pääsevät palautumaan.

Jos unohdat sisällyttää päivääsi rauhoittumisen hetkiä, suosittelen aikatauluttamaan päivittäisiä hetkiä rentoutumiseen ja varmistamaan, että työ ja vapaa-aika täydentävät toisiaan.

Muista, että stressin hallinta on yksilöllistä, ja kokeilemalla erilaisia tapoja voit löytää juuri sinulle sopivimman keinon. Jokainen pieni askel kohti tasapainoa on tärkeä.